Harmaakaihi

Harmaakaihilla tarkoitetaan tilaa, jossa silmän mykiö eli linssi samenee. Oireena on useimmiten näön hidas heikkeneminen. Häikäistyminen ja silmän taittovoiman muuttuminen ovat myös tavallisia oireita. Leikkaus on harmaakaihin ainoa, mutta tehokas hoito. Leikkaus on päiväkirurginen ja tehdään useimmiten tippapuudutuksessa. Harmaakaihileikkaus Porin Lääkäritalossa Ennen leikkausta silmät tutkitaan ja mitataan ns. esitutkimuksessa. Tässä…

Glaukooma

Silmänpaine Silmä on kuin elastinen  pallo, jonka täytteenä on jatkuvasti kiertävää nestettä, jota kutsutaan kammionesteeksi. Neste muodostuu värikalvon takana sädekehässä ja sieltä se virtaa läpi mustuaisaukon ja virtaus jatkuu värikalvon editse kohti kammiokulman ”viemärirakenteita”. Sitä kautta neste siirtyy silmän seinämän kautta verenkiertoon. Jos nestettä muodostuu enemmän kuin sitä suodattuu pois,…

Kuivasilmäisyys

Yleisin silmävaivojen syy on kuivasilmäisyys. Jopa 40% ihmisistä kärsii kuivasilmäisyyden oireista jossain elämänsä vaiheessa. Kuivasilmäisyys johtuu kyynelerityksen vähenemisestä ja/tai muuttumisesta siten, ettei silmän pinta pysy räpytysten välillä tarpeeksi kosteana. Kuivasilmäisyyden oireita ovat mm: • punoitus, roskantunne • vetistys • polttelu, kirvely, kipu, kutina • kuivuuden tunne, rähmiminen • herkästi rasittuvat,…

Taittovirheet

Likitaitteisuus Likitaitteisessa silmässä kuva muodostuu verkkokalvon eteen, jolloin kaukana olevat kohteet ovat epätarkkoja, mutta lähellä olevat kohteet näkyvät tarkempina. Likitaitteisuutta korjataan miinuslinssillä. Lisätietoja Kaukotaitteisuus Kaukotaitteisuudessa tarkka kuva muodostuu verkkokalvon taakse ja kuva verkkokalvolla on epätarkka. Korjaamaton kaukotaitteisuus teettää silmällä jatkuvasti mukautumistyötä, mistä voi olla seurauksena erilaisia oireita, kuten päänsärkyä ja…

Prioris – työnäön ammattilainen

Näkö on olennainen osa työkykyä useimmissa nykyaikaisissa töistä, jotka ovat muuttumassa entistä enemmän toimistotyön luon­tei­sik­si. Silloin korostuvat keskeisen näön toiminnot ja tarkka näkö. Värinäkö on monessa työssä välttämätön ja määrätyissä työtehtävissä tar­vit­sem­me myös hyvää syvyysnäköä. Usein työnäköä pidetään silti itsestäänselvyytenä ja sen merkitys huomataan vasta ongelmien alet­tua. Silmiin kohdistuu vuosittain…

Erityistyölasit näyttöpäätetyössä

Näyttöpäätetyöhön liittyvään sil­mi­en hyvinvointiin voidaan vaikuttaa monin tavoin. Silmäoireita, päänsärkyä ja niska-hartiavaivaa vähennetään järjestämällä ja säätämällä työpaikka työasennon ja näkemisen kannalta sopivaksi. Työnantaja voi lisätä työtehoa ja vähentää sairaspoissaoloja huo­leh­timalla työpisteiden ergonomiasta ja työssä mahdollisesti tarvittavista erityistyölaseista. Erityistyölasien val­mistamisessa ei ole mieltä, jos työterveyshuollon ammattihenkilö ei ole suorittanut ensin työpisteen…

Silmien suojaaminen suojalasein

Tapaturmatilastojen mukaan vuo­sit­tain sattuu tuhansia silmiin koh­dis­tuvia työtapaturmia. Suuri osa ta­pa­tur­mis­ta voidaan estää oi­kean­laisten suo­ja­lasien käytöllä. Vaikka suojalasien hankkiminen ja työkykyyn pa­nos­ta­minen saattaa tun­tua suurelta  in­ves­toin­nil­ta se kan­nat­taa aina. Hankinta maksaa itsensä ta­kai­sin sai­ras­pois­sa­olojen vähenemisenä ja työn tuot­ta­vuu­den kasvuna. Suojalasit tulisi aina sovittaa ja hank­kia yksilöllisesti niitä käyttävälle työntekijälle so­pi­vuu­den…

Erityis- ja suojalaseja koskeva lainsäädäntö

Suojalasit Suojalasit kuuluvat henkilösuojaimiin. Suo­mes­sa markkinoitavien suojainten on täytettävä valtioneuvoston päätöksen 1406/1993 vaa­ti­muk­set ja oltava direktiivin 89/686/EEC:n mu­kaisesti CE-merkittyjä. Silmiensuojaimet Silmien- tai kasvojensuojaimia tulee käyttää työssä, joissa työn haittana tai vaarana ovat lentävät kappaleet, kipinät, metallin ja puun hiontapöly, liuottimet, roiskeet, nesteroiskeet, höyryt, häikäisy, kaasut, säteily (ultraviolettisäteily, näkyvä valo, infrapunasäteily).…